Kansalaispaneeli dystopiadiktatuurista

Kun termi ”vihapuhe” otetaan esiin sananvapauden turvaamiseksi, noin 11 kertaa kymmenestä kyseessä on vedätys. Niin nytkin.

Projekti

Kyseessä on niinsanottu ”Kansalaispaneeli sananvapaudesta”-projekti, johon on onnistuttu jostain kumman syystä kytkemään mukaan todella vaikuttava määrä sananvapauden vastustamiseen tähtäävää ainesta. Pamfletti on luettavissa osoitteessa https://avoinhallinto.fi/assets/files/2021/03/VM_Kansalaispaneeli_sananvapaudesta_Loppuraportti.pdf .

Kansalaispaneelin kokoonpano

Aivan aluksi haluan sanoa jotain paneelin kokoonpanosta. Paneelihankkeeseen kutsuttiin 3000 henkilöä sattumanvaraisesti. Heistä 70 ilmoittautui vapaaehtoisiksi. Hankkeen vetäjät valitsivat käytännössä arvalla 29 osallistunutta henkilöä. Vapaaehtoisten joukko oli loppuraportin mukaan ”valmiiksi hyvin moniääninen”, mitä ilmeisesti kuvaa se, että peruskoulutason osallistujia oli kokonaiset 0% kun se reaalimaailma-Suomessa on 23%. Tasapuolista kuvaa entisestään vahvistaa se seikka, että korkeakoulutason osallistujia oli 59%, kun prosenttiosuus kansalaisten joukossa on oikeasti 23%. Tätä, noin 150% poikkeamaa tutkimuksessa kutsutaan termillä ”hieman yliedustettu”. Karjalalippispäisten peruskoulusuorittajien poissaoloa ei puolestaan katsottu edes maininnan arvoiseksi ongelmaksi. Summa summarum: Kansalaispaneelin edustavuudessa oli vähintään keskisuuria ongelmia.

Paneelin toiminta

Mitä siellä kansalaispaneelissa sitten tehtiin? Panelistit toimivat pienryhmissä, ja heidät perehdytti aiheeseen julkaisun mukaan seitsemän asiantuntijaa. Materiaalit löytyvät tästä: https://www.abo.fi/fi/csskansalaispaneeli/ennakkomateriaalit/ . Melkeinpä jokaisen asiantuntijamateriaalin sisältö on kaavamaista toistoa, kuinka vihapuhe on paha ja maalittaminen on paha ja kuinka nämä konseptit ovat nyt tuhoamassa sananvapauden. 85 esityssivun joukosta ei meinaa löytyä yhtään kritiikkiä tätä asetelmaa kohtaan. Jos repäiset 29 kansalaista ja istutat heidät samaan pöytään asiantuntijoiksi itseään kutsuvien ja näiden hysteerisen kritiikittömästi itseään toistavien kalvosettin kanssa, niin minkälaisen vaikutuksen tällä luulet olevan työskentelyyn? Itse vähän luulisin että tutkimuksessa puhuu tämän jälkeen aika korostetusti ”asiantuntijoiden” ääni.

Paneelin suosituksia toimenpiteiksi

Minkälaisia lopputulemia tämmöisen temppuilun jälkeen sitten tulee? Nostetaan muutamia esille.

Perustetaan ”Trusted flagger” -tyyppinen organisaatio, joka voisi ilmiantaa vihapuhetta sen esiintyessä.

Kysyn vaan, että minkälainen ihminen, organisaatio tai robotti pystyy puolueettomasti määrittelemään, mikä on vihapuhetta ja mikä ei. Näen kristallipallosta että homma suistuu aika nopeasti raiteilta kohti perinteistä ”kaikki mistä en tykkää on vihapuhetta”-toimintatapaa. Laittaisitko esimerkiksi minut kertomaan puolueettomasti, että mikä on vihapuhetta ja mikä ei? Ei kannattaisi, koska en omaa kykyä olla absoluutisen oikeassa etenkään tämäntyyppisessä asiassa. Ja voin luvata että ei osaa kukaan muukaan. Lisäksi ennenpitkää iskisi tosiaan kiusaus ruveta käyttämään järjestelmää omien tarkoitusperien ajamiseen. Valta turmelee.

Lisätään resursseja ja tiettyjä valtaoikeuksia muun muassa poliisille, tuomioistuimille ja medialle.

Tähän väliin ihan realistin kysymys: Mistä resurssit otetaan? Poliisitoiminnan resursoiminen on nollasummapeliä. Meillä on jo nyt isoja poliisipiirejä, jotka ovat kroonisesti alimiehitettyjä. Priorisoinnissa etusijalla tulee olla ehdottomasti kansalaisten fyysinen turvallisuus.

Kehitetään keskustelukulttuuria ja vähemmistöjen osallistamista julkiseen keskusteluun.

Mielenkiintoinen linjaus paneelilta, joka ei saanut osallistettua joukkoonsa edes yhtä muunkielistä.

Laaditaan päättäjille ja virkamiehille käyttäytymissäännöt ministeriöiden toimesta. Vihapuheesta ja syrjinnästä irtisanoutuminen nostetaan jo vaaleissa ehdolle asettumisen kriteeriksi. Reagoidaan aikaisessa vaiheessa vaalihäirintään tai yrityksiin vaikuttaa vaaleihin vihapuheen ja maalittamisen avulla.

Tässä kohtaa kynnetään jo todellä syvällä orwellilaisissa vesissä. Ensin politbyroo määrittelee vihapuheeksi kaiken mistä ei itse tykkää ja sitten mitä, ei päästetä ehdokkaaksi jos ei irtisanoudu tästä ”vihapuheesta”? Näinkö tämä on ajateltu? Täysin absurdi, sairas ja demokratialle vaarallinen ajatus.

Saatetaan Suomen lain piirissä toimivien verkkoalustojen moderaattorit tai vähintään yksi henkilö henkilökohtaiseen juridiseen vastuuseen alustalla julkaistusta materiaalista (vrt. lehtien päätoimittajat). Velvoitetaan tuomaan keskustelusäännöt ilmi alustalla.

Onneksi olkoon, olette juuri varmistaneet että vapaata keskustelupalstaa ei kannata pitää Suomessa, vaan rajojen ulkopuolella tai esim. TOR-verkossa. Tästä seuraa luonnollisesti se, että kun näilä palstoilla olisi oikeasti jotain rikollista, viranomaistyö vaikeutuu tai estyy kokonaan. Täysin kuolleena syntynyt ajatus. Jokainen vastaa kirjoittamisistaan itse.

Luodaan vastavoima internet-trolleille. Tuodaan eri verkkoalustoille koulutettuja, vihapuhetta ja trollausta vastustavia vaikuttajia (nk. ”some-agentit” tai ”anti-trolli armeija”), jotka kohtaavat vihapuheen ja vihapuhujat sekä sanovat suoraan, että viestintä on vihapuhetta, jota ei sallita.

SEIS, MITÄ? Muistatteko kertomukset siitä eräästä itäisestä maasta, jossa valtio on kouluttanut some-agentteja toimimaan nettipalstoilla levittääkseen hallitukselle mieluista propagandaa? Muistatteko? Eikö se ollut paha asia? Miksi siis nyt pitäisi mennä samalle tasolle?

Lopuksi

Kaikki edellämainitut huomioonottaen, minusta näyttää siltä, että koko paneeli ei itseasiassa keskity nimestään huolimatta sananvapauden lisäämisseen vaan pikemminkin päinvastoin. Tuntuu siltä, että koko paneeli on pistetty pystyyn legitimisoimaan hallintoeliitin ja ”asiantuntijoiden” tahtotilaa. Parempi nimi projektille olisikin ehkä ollut ”Kansalaispaneeli dystopiadiktatuurista”.

Janne Paalijärvi
Korsholm, Finland
29. mars 2021