Viimeiset 10 kuukautta intensiivisesti netissä luuhattuani olen havainnut mielenkiintoisen ilmiön venäjämielisten keskuudessa. Yritettyään useita eri taktiikoita vaikuttaa muuhun väestöön, tämä porukka on löytänyt erään joka resonoi jossain määrin oikeistolaisessa maaperässä.
Venäjä yhdistää Ukrainan tukemisen länsimaalaiseen mädännäisyyden ja muiden oikeistolaisten vihollisuuksien tukemiseen. Venäjän ja venäläismielisten viesti on: ”Aina kun tuet Ukrainaa, haluat homoparaatit kadulle, leikata lapsesi pippelin pimpiksi, tuhota länsimaalaisen ydinperheinstituution rippeet ja tukea Suomen äärikommunistista valtiojohtoa tiellä velkahelvettiin.” Tämähän on tietenkin täyttä paskapuhetta.
Tässä kohtaa olisi helppo haukkua vastustajan ja yleisön henkisiä ominaisuuksia. Valitettavasti sillä ei kuitenkaan saavuteta paljoa. Tyydyn siis toistamaan johdannossa kertomani havainnon, että edellämainittu taktiikka valitettavasti toimii jossain määrin. Tämä taktiikka elää etenkin nykyaikaisesta ääripolarisoidusta ja yksiäänisestä mediaympäristöstä.
Olen nähnyt ongelman perustusten rakentumisen jo viimeisen 10 vuoden ajalta. Kun media on jakanut joka asiassa kulloisenkin käsiteltävän ilmiön joko sosiaalisesti oikeaan tai väärään, on moni positioitu tai jopa positioitunut itse itsensä sinne ”väärän” leiriin. Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa Venäjä käyttää hyväkseen tätä rakennettua polarisaatiota. Olisimme huomattavasti resilentimpiä, mikäli polarisaation sijasta asioita olisi mediassa aina käsitelty faktapohjalta, vailla arvolatauksia, ja jätetty johtopäätösten tekeminen lukijalle. Näin Suomen mediassa ei ole, vaan asia on pikemminkin päinvastoin: Toimittajat tulevat alalle muuttaakseen maailmaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. Media-ala on kuitenkin äärimmäisen väärä ja vaarallinen paikka tällaiseen toimintaan ja nyt Venäjä ja venäjämieliset käyttävät tilannetta härskisti hyödykseen.
Venäjä on Suomen pahimpia, ellei jopa pahin, vihollinen. Venäjän omasta retoriikastakaan on vaikea päästä minkäänlaiseen muuhun johtopäätökseen. Oikeistolaisesta näkökulmasta katsottuna Suomessa on myös muita ongelmia ja huolia. Niitä ovat – näkökulmamielessä perustellusti ja riippumatta Venäjän viestistä – esimerkiksi lasten ja nuorten aivopesu trans-kulttiin, seksuaalisten sodomioiden valtavirtaistuminen, valtiovelan räjähtäminen käsiin, ydinperheen selviytymismahdollisuuksien tuhoaminen ja haittamaahanmuutosta aiheutuvat ongelmat.
Nämä edellämainitut, Venäjänkin yhteen niputtamat asiat, eivät tosiasiallisesti ole yksi entiteetti, josta pitäisi olla puolesta vai vastaan riippuen siitä, mitä mieltä on Ukrainasta. Toisinsanoen:
- Voit vihata Sanna Marinin holtitonta valtiotalouden hoitoa ja silti sympata Ukrainaa
- Voit kritisoida kaksi kertaa viikossa mediassa julkaistavaa OnlyFans-”uran” ihanuutta ylistävää artikkelia ja silti sympata Ukrainaa
- Voit ihmetellä lasten ja nuorten rohkaisua outoihin seksuaalisiin ja sukupuolitekoihin ja silti sympata Ukrainaa
- Voit olla raivoissasi Suomen kansalaisten rahojen varastamisesta EU:n tuki”paketteihin” ja silti sympata Ukrainaa
- Voit vihata haittamaahanmuuttajien aiheuttamaa katujengiongelmaa ja silti sympata Ukrainaa
Ukrainan tukeminen ei tee sinusta oikeiston määrittelemien ongelmien tukijaa. Ei edes, vaikka Ukrainan tukemiseen osallistuukin paljon sellaista väkeä, joka edistää oikeistolle haitallisia päämääriä.
Janne Paalijärvi
Korsholm
2022-11-23